Mun käspaikka

Neuloo, neuloo..
Helposti voisi kuvitella et minulla on tosi tylsää, kun olen alkanut tekemään käsitöitä. Ei suikaan, päinvastoin! Olen ihan innoissani kun saan pikku nappulan nukkumaan ja pääsen jakamaan nojatuolin kutimien kanssa. Kun työ on puolivälissä alan jo haaveilla seuraavasta projektista. Uudet langat pitäisi olla jo odottamassa, siitä saa hyvää tsemppiä kutoa nopeampaa. Leffat ja etenkin kauhuleffat ovat hyvää tekemistä samalla kun sukan varsi taittuu tai kaulaliina saa pituutta. Nykyään en myöskään nukahda kesken leffan niin helposti kun samalla neulon :)

Koko perheellä uudet jalassa

Harrastus alkoi varoivaisesti Mimmin säärystimillä. Ne olivat kiva ja helppo projekti ja ovat olleet balleriinalle mieluisat. Säärystimien jälkeen rohkaistuin ja tein itselleni elämäni ensimmäistä kertaa villasukat. Kun ei voi äidin neuvoihin turvautua seurasin ohjeita Novitan nettisivuilta. Kuitenkaan en jaksanut sitä mallitilkkua tehdä ja luotin sokeasti silmukoiden määriin... Sillä seurauksella, että kantapää ei todellakaan näytä kantapäältä vaan paremminkin siniseltä suojatossulta jonka sisään on sullottu korkokenkä... Se kantapää on saanut osakseen monet naurut :D Toinen sukka onnistui jo paremmin. En viitsinyt purkaa harjottelukappaleen kantapäätä, onpahan muistona. Kyseinen sukka ei kyllä mahdu mihinkään kenkään, mutta ne onkin kotoiluvillikset.

Tässä vaiheessa miestänikin alkoi kiinnostaa uusi harrastukseni. Välillä hän aina ihmetteli miten narusta voi tulla sellasta jälkeä. Lupasin tehdä sukat myös hänelle jos hän kävisi ostamassa sitä narua. Kangaskaupasta (joka on muuten lempi kauppani tällä hetkellä http://www.joann.com/) tuli kotiin todella paksua mustaa villalankaa. Sukat siitäkin kerästä lopulta tulivat ja vieläpä oikein hyvin istuvat.

Mimmin uudet asusteet

Alkukankeuden ja ylitiukkojen silmukoiden jälkeen tahti kiihtyi. Tein perinteisen vauvan kaulaliinan paksummasta langasta isolle tytölle. Kaulaliina on söpö ja muistan että minullakin oli tuollainen pienenä. Kalaliinaa seurasivat parit pipot. Näin jollain tuollaisen ihanan palmikkoneulepipon ja ajattelin, että se sopisi hyvin villakangastakkini kanssa. Mallitilkku jäi taas innostuksissa tekemättä ja ohjeen silmukkamäärät yhdistettynä valitsemaani lankaan tuottivat pienoisen pettymyksen. Pipo oli minulle aivan liian pieni, mutta onneksi perheen sisältä löytyi sillekin uusi omistaja. Ehkä teen vielä itselleni samanlaisen, parilla lisäsilmukalla. Miehelle syntyi myös pipo. Toiveena oli, että pitää olla sileää. Tein kuitenkin kolme oikein yksi nurin neuletta. Se näyttää aika sileältä, mutta joustaa. Joustaa kuulemma niin paljon, ettei sen kanssa voi lautailla. Siihen hommaan sitten pitää hankkia ihan joku omanlainen pipo :)

Mun pipopäät :)

Menee se noinkin

Langan menekkiä on vaikea arvioida. Usein se loppuu kesken ja pääsee taas lempikauppaan uutta hakemaan. On sillä erällä vaan kuitenkin jotain merkitystä ja langat pitäisi todellakin ostaa aina samasta erästä. Tuossakin kaulaliinassa lanka loppui juuri ennen toista päätä, ja nyt se on sitten hieman eri sävyä. Jos en olisi kertonut totuutta voisi kai luulla, että se kuuluu asiaa. Kun sitten on hankkinut sen toisen kerän työn loppumetreillä jää sitä taas epämääräinen määrä yli. Niitä keränloppuja varten on onneksi nuket :) Pikkuneidin nuket ovatkin nyt lämpimästi puettuina talven varalle. Villatakissa harjoittelin korinpohjaneuletta. Se ei oikein sovi tuollaiseen itsestään raitoja tekevään lankaan, mutta nukkejen muotimaailmassa se ei niin haittaa. Napit vielä puuttuvat, niitä onkin tarjolla täällä kaikenlaisia ihania. Täytyy mennä tytön kanssa valitsemaan. Napittaminen on Mimmin lempipuuhaa tällä hetkellä. Saa sitten hyvää treeniä kun pukee Minttu-nukkea.

Itselleni tein tuubikaulaliinan. Yhdistelin muutamaa ohjetta netistä ja päädyin tekemään reikäneulosta (Sirpa voit korjata, en tiedä mikä sen oikea nimi on).  Kaulaliina on ihan kiva ja lämmittää, täällä alkaa meinaan olla jo aika viileää. Takin päällä kaulaliinaa voi pitää kaksin kerroin ja ilman takkia vaikka sisällä kolmin kerroin. Ja hei yksi tällainen on jo tilattu multa :) Ei tästä käsityökuumesta kuitenkaan ihan leiville lyö. Langat on aika kalliita, mutta täällä varmaan vähän suomen hintoja halvempia. Ehkä siis hamstraan niitä kotiinviemisiksi Suomeen!

Ja pääsinpäs postamaan tälläisen muotiblogikuvan itsestäni, hehee

Tämän päivän ruokakauppareissun hamstraukset viittaavat erehdyttävästi maailmanlopun tuloon. Kasakaupalla suklaata, vaahtokarkkeja ja mm. kondensoitua maitoa. Maailmanloppu ei pelota, sillä huomenna pidämme yhden suomalaisen ystävän kanssa kokkailupäivän. Suunnitelmissa on vääntää lanttulaatikko ja muutamia joulunamuja. Nam!

Olishan voinut ostaa vaan valmiita karkkeja, mutta ei se ole sama...